Mikä on savusauna? Riittääkö, että saunassa tuoksuu savu? Ja mistä tietää, että kyseessä on aito savusauna?
Savusauna on alkanut kiinnostaa ihmisiä, ja se ilahduttaa meitä. Etelä-Suomessa yleiset savusaunat ovat harvinaista herkkua, ja otamme ilolla vastaan jokaisen tätä perinnettä vaalivan uuden tulokkaan. Samalla sana savusauna on lähtenyt elämään omaa elämäänsä. Olemme useamman kerran törmänneet savusaunaan, joka onkin oikeasti jatkuvalämmitteinen puusauna. Kerran kyseessä oli sähkösauna, jonka pieneen tulipesään sai muutaman tikun palamaan savun tuoksua luomaan.
Siinä kohtaa piti vähän hieraista silmiä. Onko nykyään todella ookoo kutsua mitä tahansa savun tuoksuista tilaa savusaunaksi? Me olemme sitä mieltä, että sanalla on väliä. Kun puhumme savusaunasta, puhumme tietystä tavasta lämmittää sauna.
Aito savusauna on kertalämmitteinen
Savusaunassa ei ole savupiippua. Kiuas lämmitetään niin, että savu jää löylyhuoneeseen ja poistuu sieltä räppänän tai oven kautta. Kertalämmitteisyys on savusaunan perusperiaate. Kivet kuumennetaan punaisiksi niin, että noki palaa pois ja löyly on puhdasta ja pitkäkestoista.
Kun lämmitys on valmis, tuli saa sammua ja savu tuuletetaan ulos. Vasta sen jälkeen saunaan mennään. Lauteilla istuessa pesässä ei enää pala, ja lämpö tulee kivistä ja seinistä, joihin se on lämmityksen aikana varastoitunut. Miten savusaunan sitten tunnistaa paikan päällä? Yksi vihje on se, ettei saunassa ole piippua. Toinen vihje löytyy lauteilta. Kukaan ei lisää puita pesään kesken saunomisen, sillä tuli on sammunut jo ennen kuin ensimmäinen saunoja astui sisään.
Tähän lopputulokseen ei ole oikotietä. Savusaunan lämmitys on artesaanityötä. Säätila vaikuttaa vetoon, ja puiden kosteus siihen, miten tuli palaa. Kiuaskivien laadullakin on väliä. Ennen kaikkea lämmitys vaatii kärsivällisyyttä. Lämmitys alkaa hyvissä ajoin ennen saunavuoroa, ja saunojat pääsevät lauteille vasta, kun työ on tehty. Huolellinen lämmitystyö ei anna armoa, satoi tai paistoi.

Savusaunan lämmitys opettaa odottamaan
Savusaunan kanssa ei voi hätäillä. Jos kivet eivät ole valmiit, ne eivät ole valmiit, vaikka saunojat odottaisivat jo pihalla pyyhkeet kainalossa. Kuinka paljon puuta pesään laitetaan ja milloin kivet ovat valmiit, sen oppii lämmittämällä kerta kerralta. Jokainen sauna on vähän erilainen, ja omaan saunaan pitää tutustua.
Meillä Suomessa on vuosituhantinen savusaunaperinne, joka ei synny puolivillaisilla ratkaisuilla. Suomalainen saunaperinne hyväksyttiin vuonna 2020 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Sipoonjoelle tulee myös kansainvälisiä vieraita, jotka ovat kuulleet suomalaisesta savusaunaperinteestä. Heille haluamme tarjota sen, mistä he ovat lukeneet.
Jatkuvalämmitteinen puusauna on hieno sauna, ja sähkösauna on monelle mieluisa paikka rentoutua. Ne ovat kuitenkin eri saunoja kuin savusauna. Kun asiat nimetään oikein, saunoja tietää, mihin on tulossa, eikä kenenkään tarvitse pettyä pihalla.
Olemme ylpeitä tästä perinteestä ja siitä, että Sipoonjoen perinnesaunalla saunojaa odottaa aito savusauna. Sauna lämmitetään vuosituhansien periaatteiden mukaan.
Kun seuraavan kerran näet mainoksessa sanan savusauna, voit kysyä kaksi asiaa. Onko saunassa piippu? Palaako tuli saunomisen aikana? Jos vastaus on kyllä, kyseessä on jokin muu sauna.
Löylyissä sen tuntee.
Lue myös: Savusaunan löyly on jotain aivan muuta ja Savusaunan noki ja harjaamisen taito
Usein kysyttyä
Mikä on savusauna?
Savusauna on sauna, jossa ei ole savupiippua. Kiuas lämmitetään kerran niin, että savu jää löylyhuoneeseen, ja ennen saunomista tuli sammuu ja savu tuuletetaan ulos.
Mikä ero on savusaunalla ja jatkuvalämmitteisellä puusaunalla?
Jatkuvalämmitteisessä saunassa tuli palaa kiukaassa saunomisen aikana ja savu poistuu piipun kautta. Savusauna on kertalämmitteinen, ja lauteilla istuessa lämpö tulee kivistä ja seinistä.



